lauantai 11. syyskuuta 2021

Marja teki sen taas! Kirjoitti loistavan kirjan

 Kirja-arvio

Marja Korhonen: Marjan Enkelit, Myllylahti Oy, 2021, Espoo

Aina hän onnistuu yllättämään rohkeudellaan. Jos sisu ei olisi niin loppuun kulutettu sana, käyttäisin sitä tässä. Marja kuitenkin ansaitsisi oman sanan. Onhan hän niin upea ja uljas.

Neljännessä kirjassaan Marjan Enkelit Marja Korhonen on palannut takaisin Myllylahti Oyn kirjailijaksi. Ensimmäisen kiitoksen osoitan siis taittajalle. Kaikissa kolmessa Myllylahden kustantamassa Marja Korhosen kirjassa minua viehättää niiden yhtenevä ulkoasu. Kuuluvathan nämä kolme kirjaa (Häivähdyksiä - erityinen elämäni 2014, Sydämeen tatuoitu 2017 ja Marjan Enkelit 2021) yhteen ja yhtenä kokonaisuutena ne on hyvä myös lukea.

Marjan enkelit, joiksi hän henkilökohtaisia avustajiaan kutsuu, ovat tietysti olleet mukana näissä kaikissa Marja Korhosen omaelämäkerrallisissa kirjoissa. Jo Sydämeen tatuoitu päästi joitakin heistä ääneen. Mutta Marian enkelit on kokonaisuudessaan omistettu näille monitoimisupersankarittarille. Vaikka minä itsekin olen jo vuosikymmeniä toiminut avustajien kanssa, vetää tuon kirjan avustajille osoittama kunnioitus ja arvostus nöyräksi. Uskallan väittää tuntevani Marjan sen verran hyvin tietääkseni ettei Marja ole kevyin perustein antanut enkelin kunnianimeä avustajilleen. Tiedän, ettei hän kutsuisi esimerkiksi taksikyytien välittäjää enkeliksi.

Ehkä eniten minua viehättivät ne samat oivallusten Heureka-hetket, joita kaikki Marjan kirjat ovat ymmärrykselleni antaneet. Mielessäni hihkuin Marjan kirjoittaessa esimerkiksi taksikyytien toivottomuudesta: "Voi, että sä kirjoitat loistavasti!"

Yksi tällainen oivalluskohta on Marjan enkelin Julian pohdinta henkilökohtaisen avustajan työn perimmäisestä olemuksesta. Hän kirjoittaa henkilökohtaisen avustajan perustehtävän ja sen mikä  kaikkia maailman henkilökohtaisia avustajia yhdistää olevan sen, että henkilökohtainen avustaja mahdollistaa oman näköisen ja omien toiveiden mukaisen elämän ja elämänlaadun avustettavalle juuri sellaisena kuin juuri hän eli avustettava haluaa elämänsä elää. Tuollainen avustaja on todellakin enkeli ja oikea aarre. Olen aika varma siitä, että suurin osa ja toivottavasti kaikki henkilökohtaista apua muodossa tai toisessa käyttävät allekirjoittaisivat tämän, jos eivät nyt aivan sydänverellään, niin ainakin vahvasti samanmielisinä.

Marja käyttää kodistaan ja hänen ja enkelien muodostamasta työyhteisöstä usein hauskasti oivallettavaa nimitystä Marjalandia. Siinäkin on mukana syvä kiitollisuus.

Covid 19 on sävyttänyt tämän kirjan, mutta se ei ole sittenkään saanut nitistettyä Marjan ja hänen enkeleidensä valoisaa  asennetta ja kaikessa ilmenevää elämän nälkää.

Mutta nyt on tullut aika myös kritiikille. Minä nyt satun olemaan suorastaan allerginen sanoille 'haastava' ja 'haasteellinen'. Miksi on niin vaikeata sanoa VAIKEA? Jos nuo häiritsevästi toistuvat muotisanat olisivat pois, olisi Marja Korhosen Marjan enkelit lähes täydellinen. 

 



maanantai 3. toukokuuta 2021

Kirjoittamisen vaikeudesta

Aloitin. Luin. Kritisoin. Pyyhin pois. Onpas tämä nyt vaikeata. Aloitan siis uudestaan ja kiellän itseäni lukemasta. Tällä kertaa en kritisoi enkä pyyhi pois. 

Tänään taas ostin uuden muistikirjan kirjoittaakseni siihen kirjallisuusterapiakurssilla vaadittua 'oman kehityksen kirjaa'. Samalla kurssilla kehoitettiin kirjoittamaan päiväkirjaa. Olen huomannut, että käsialani on muuttunut huonoksi. En tiedä, johtuuko se ikääntymisestä vai ikääntymisen vammassani aiheuttamista muutoksista. Kirjoitan sitten käsin tai tietokoneen näppäimistöllä niin virheitä tulee hyvin paljon.

Minulla on mielessäni parikin kirjallisuusterapiakurssiin mitenkään liittymätöntä kesken olevaa kirjoitusideaa. Mutta en ole vielä päättänyt, kumpaa alan tosissani viedä eteenpäin. Mutta runokirjaa varten putkahti Facebookista mainos. 

Tästä katosi nyt suuri osa johonkin galaksiin, kun en muistanut tallentaa ennen keskeytystä. Eipä siinä kai sitten ollut mitään tärkeää. Jospa huomenna tai joskus lisää virkeämmin ja paremmalla onnella.